Julkaistu: 04.04.2006

512 Tupakoinnin yleisyys Suomessa

Tupakointi vähentyy Suomessa edelleen, vaikkakin hitaasti. Joka viides aikuinen suomalainen tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 työikäisistä miehistä 24 % ja naisista 18 % raportoi päivittäistupakoinnista.

Nuorista miehistä (15–24-vuotiaat) 18 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja 8 % satunnaisesti. Nuorista naisista 14 % tupakoi päivittäin ja 10 % satunnaisesti.

Miesten päivittäistupakointi on tutkimusjakson alusta (v. 1978) vähentynyt; 2000-luvulla miesten päivittäistupakoinnin muutokset ovat olleet pieniä. Naisten päivittäistupakointi taas yleistyi 1980-luvun puoliväliin saakka. Naisten tupakointi pysyi sen jälkeen pitkään samalla tasolla, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt laskuun.

Päivittäin tupakoivista miehistä 77 % oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta omaan terveyteensä, naisilla vastaava osuus oli 86 %. Miehistä ja naisista 59 % ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. Miehistä 36 % ja naisista 42 % kertoi yrittäneensä vakavasti lopettaa tupakoinnin, ts. olleensa tupakoimatta vähintään vuorokauden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Tupakoinnin lopettamisyrityksissä tapahtunut tason nousu vuodesta 1997 lähtien lienee ainakin osittain näennäinen. Vuotta 1997 ennen käytössä olleeseen kysymykseen lisättiin WHO:n vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen määritelmä – vastaaja ollut tupakoimatta vähintään 24 tuntia lopettamistarkoituksessa. Lukeman välitön nousu antaa aiheen olettaa, että suomalaiset olivat aikaisemmin käsittäneet vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen tätä pitkäkestoisemmaksi.

Suomalaisista aikuisista miehistä 64 % ja naisista 72 % ei tupakoi lainkaan. Työikäisistä miehistä joka viides on joskus tupakoinut ja onnistunut lopettamaan, naisista joka kahdeksas. Suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa tupakoinnin.

Tupakoinnin vähentyessä se kasautuu. Jos väestö jaetaan kolmeen luokkaan koulutuksen pituuden mukaan, vähiten koulutetuista miehistä 38 %, keskiasteen koulutuksen saaneista 35 % ja eniten koulutetuista 21 % tupakoi. Väestöryhmien välinen ero on kasvanut tasaisesti. Naisilla tupakointi yleistyi vähiten koulutettujen keskuudessa 1970- ja 1980-luvuilla, ja nyt naisten tupakointi on pysynyt yli kymmenen vuotta 20 %:n tuntumassa. Vastaavasti miehillä tupakointi on vähentynyt eniten ylemmässä koulutusryhmässä.

Nuorten tupakkatuotteiden käyttö alkoi lisääntyä Suomessa 1980-luvulla. Vuonna 2003 tupakkatuotteita päivittäin käytti 14–18–vuotiaista pojista 23 % ja tytöistä 26 %. Tupakoinnin aloittaminen ja kokeilu ovat hiukan vähentyneet erityisesti pojilla ja säännöllisen tupakoinnin aloitusikä on noussut. Viimeisen kuuden vuoden aikana nuorten tupakointi on ollut laskussa, mikä kuvastaa myynnin rajoitusten lievää tiukkenemista ja yhteiskunnan asenteiden muuttumista tupakkaan. Mahdollisesti siihen on vaikuttanut myös lisääntynyt keskustelu tupakan riippuvuutta aiheuttavasta luonteesta ja nuorten vierotuspalvelujen kehittyminen erityisesti puhelinpalveluissa ja verkossa.

Kristiina Patja
asiantuntijalääkäri, THL

Päivittänyt 16.3.2010:
Juha Eronen, Stumppi työryhmä

Lähteet:

Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Helsinki: Kansanterveyslaitos; 2005.

Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001, Health Bahaviour and health among Finnish Adult Population, Spring 2001. Helsinki: Kansanterveyslaitos; 2002.

Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus 2001, Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset 1977-2001. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus Stakes; 2002.