Tietoiskut

100-linja: yleistä tietoa

200-linja: alkoholi

300-linja: huumeet ja lääkkeet

310 Huumausaineiden ominaisuuksia

320 Lääkkeet

330 Muut päihdeaineet

340 Käytön riskejä ja haittoja

350 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja

360 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy

370 Apua huume- ja lääkeongelmaan

380 Politiikka ja markkinat

390 Huumeiden käytön merkityksiä

400-linja: toiminnalliset riippuvuudet

500-linja: tupakka

600-linja: päihdehuolto ja -koulutus

Pikatieto

Animaatiot

Tietovisa

Julkaistu: 20.12.2005

312 Kannabis (marihuana ja hasis)

Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Niitä saadaan Cannabis sativa -nimisestä hamppukasvista. Marihuanaan käytetään kasvin kukintoja ja ylimpiä versoja. Hasista ja hasisöljyä valmistetaan hampun hartsista. Kannabiksen päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli delta-9-tetrahydrokannabinoli. Hasisöljy on kannabistuotteista vahvinta, marihuana yleensä miedointa.

Kannabista poltetaan piipuissa ja itsekäärityssä sätkässä, joko tupakkaan sekoitettuna tai sellaisenaan. Kannabista nautitaan myös esimerkiksi teehen ja leivoksiin sekoitettuna. Uudempi käyttötapa on kannabiksen höyryttäminen (vaporisaatio), joka tapahtuu päästämällä kuumaa höyryä marihuanan läpi. Viime vuosien aikana kotikasvatus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti.

Kannabiksen vaikutukset käyttäjälleen riippuvat siitä, millaisessa mielentilassa ja seurassa ainetta käytetään. Myös se, käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa ja se, onko käyttäjä ensikertalainen vai kokenut käyttäjä muokkaavat päihteen vaikutusta. Usein välittömät vaikutukset ilmenevät puheliaisuutena, iloisuutena, estojen katoamisena sekä voimakkaana nälän tunteena. Fyysisiä vaikutuksia ovat pulssin kiihtyminen ja silmien verestäminen.

Sekä akuuttivaikutuksen aikana että päihtymystilan myöhemmässä vaiheessa käyttäjästä voi tulla hiljainen, syrjäänvetäytyvä ja unelias. Suuremmilla annoksilla vaikutukset ovat vahvemmat, jolloin seurauksia voivat olla väri-, valo- ja ääniaistimusten voimistuminen, paniikkitilat ja pahoinvointi. Vaikutuksiin kuuluvat myös lyhytmuistin ja suoriutumiskyvyn heikentyminen niin, ettei käyttäjä pysty suoriutumaan keskittymistä vaativista tehtävistä, kuten autolla ajosta.

Tutkimustiedon valossa kannabiksen pitkäaikainen käyttö voi, ilmeisesti yksilön herkkyydestä ja toleranssista riippuen, nostaa riskiä sairastua skitsofreniaan tai masennukseen. Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei vielä ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. Myös savun syvään hengittäminen esim. vesipiipusta tai ns. ”bongista” lisää haitallisten aineiden pääsyn keuhkoihin ja osittain myös verenkiertoon. Suun kautta nautittuna tätä riskiä ei ole, mutta toisaalta annoksen suuruutta on vaikea kontrolloida, koska vaikutus alkaa myöhemmin ja se on voimakkaampi kuin poltettuna.

Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä henkilöillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita, kiinnostuksen katoaminen hygieniaan ja seksiin sekä sosiaalisten kontaktien välttely. Tätä oireyhtymää kutsutaan amotivaatiosyndroomaksi, ja sitä on tavattu varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Amotivaatiosyndroomalla voi olla riski elämänvaiheessa, jolloin opiskelussa ja työelämässä menestyminen vaikuttaa koko loppuelämään.  

Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen, jolloin käyttäjä tarvitsee suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät yleensä vajaan viikon.

Kannabiksen vaikuttava aine, Δ9-tetrahydrokannabinoli (THC), varastoituu rasvakudoksiin, josta se vapautuu hyvin hitaasti. Pitkäaikaisen kannabiskäytön lopettamisen jälkeen huumeseula voi pysyä kannabispositiivisena jopa yli kuukauden.    

LKT Ulrich Tacke
Farmakologian dosentti, Kuopion yliopisto

VTM Sanna Sairanen

Päivitetty 2.9.2009

Suomen Elämäntapaliiton ylläpitämä sivusto käsittelee huumekauppaa maailmanlaajuisesti. Sisältö painottuu kasvipohjaisiin huumeisiin (unikko, hamppu, kokapensas).

Päihteet ja aivot -animaatiossa kerrotaan kuinka eri päihteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden kautta käyttäjän tuntemuksiin ja toimintaan.

   
  • Tulosta tämä sivu
  • Lähetä tämä sivu sähköpostitse
  • Päihdelinkin RSS
  • Del.ici.ous
  • Digg
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa StumbleUponissa