200-A-linja / 250 Alkoholi ja lapsuus

• Julkaistu
• 12.12.05

251 Lapsi alkoholiperheessä

Alkoholiperheen lapsilla on monesti kiistaton avun ja tuen tarve. He tarvitsevat ennen kaikkea hyviä ihmissuhteita, kannustusta ja taitoa selvitä arkipäivän haasteista. Heille ei kuitenkaan aina voida tarjota apua. Tämä johtuu siitä, että meillä on taipumus puhua asioista vain aikuisten ehdoilla ja jättää lapsen näkökulma huomioimatta. Lapset eivät itsekään aina puhu ongelmistaan - varsinkin, jos ne ovat kodin ja omien vanhempien ongelmia. Lapset ovat hyvin uskollisia vanhemmilleen, eivätkä vanhemmat itsekään aina myönnä ongelmiensa olemassaoloa. Varsinkin jos ongelmat liittyvät omiin lapsiin, niistä mielellään vaietaan, sillä huonon vanhemman leimaa on raskas kantaa. Läheiset ja ammattiauttajat voivat hekin kokea itsensä voimattomiksi ollessaan epävarmoja siitä, mistä oikein on kyse ja mitä he voisivat asialle tehdä. Näin siis sekä lapsi itse että vanhemmat vaikenevat, samoin läheiset ja ammattiauttajat.

Kuitenkin lasten pulmatilanteiden selvittelyssä juuri vanhemmat ja muut aikuiset ovat avainasemassa. Lapsi saattaa vain oirehtia ymmärtämättä, että hänen vaikeutensa johtuvat ongelmallisesta perhetilanteesta. Hyvät ihmissuhteet lapsen ympärillä ja lämpimät, lyhyetkin hetket voivat antaa lapselle riittävästi tukea mahdollistaen näin ongelmista puhumisen. Suotavinta on, että keskustelua käydään omassa perhepiirissä, yhdessä ongelmia selvitellen. On myös hyvä muistaa, että lapsi voi kokea pulmalliseksi monet sellaisetkin asiat, joita vanhemmat ja aikuiset pitävät luonnollisina. Esimerkiksi tavallinen päihtymistila, krapula ja vanhempien erimielisyydet alkoholinkäytöstä voivat olla lapsen kannalta jo suuria ongelmia. Jos vanhemmat muutoinkaan eivät keskustele näistä asioista avoimesti ja asiallisesti, voi lapsi joutua pohtimaan, mistä oikein mahtaa olla kysymys. Lapsen omat tulkinnat tilanteesta voivat siinä tapauksessa olla millaisia tahansa.

Alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista lapseen on hyvä hankkia tietoa. Sitä on onneksi tänä päivänä jo paljon ja helposti saatavilla. Vanhemmat voivat myös pyrkiä hallitsemaan paremmin omaa alkoholinkäyttöään. Alkoholia nautittaessa onkin aina otettava myös lapsen näkökulma huomioon. Hänelle on oltava hyvänä esimerkkinä ja opetettava oikeanlaista suhtautumista alkoholiin, osaltaan tämä voi toteutua esimerkiksi koulunkäyntiä ja kaverisuhteita tukemalla. Alkoholiasioiden ohella vanhempien on syytä ottaa huomioon myös lapsuuteen liittyvät yleiset toimintaedellytykset ja kasvuehdot. Alkoholinkäyttö perheessä on eräs niihin voimakkaasti vaikuttava seikka.

Jos vanhemmilla on alkoholiongelmia, on tärkeää, että lasta ei sotketa niihin mukaan. Lapsen on saatava kokea lapsuus, johon ei kuulu hänen henkinen ja toiminnallinen sitomisensa vanhempien ongelmiin.

Lasta auttaa se, että vanhemmat kohtaavat omat pulmatilanteensa, saavat tukea ja hoitavat asiansa kuntoon. Pienikin lapsi voi silti hyötyä perheterapiasta. Hän vaistoaa, että vanhemmat toimivat toisin kuin yleensä, keskustelevat keskenään, ja haluavat selvittää huonot välinsä. Vanhempi lapsi voi jo itsekin ottaa osaa terapiakeskusteluihin. Lapsille ja nuorille on olemassa myös auttavia puhelimia ja omia paikkoja, joissa voi puhua vaikeuksistaan. Ongelmista on voitava puhua myös päiväkodissa ja koulussa. Perheen alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin ja nuoriin löytyy runsaasti mm. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeen tutkimuksia, julkaisuja, videoita ja muuta aineistoa.

Ari Saarto
kehittämisjohtaja, A-klinikkasäätiö

Päivittänyt 17.3.2010:
Janne Takala ja Minna Magnusson, Lasinen lapsuus -työryhmä

Varjomaailma-verkkopalvelu on tarkoitettu läheisten aikuisten päihteiden käytöstä huolta ja haittoja kokeville lapsille ja nuorille.

Lasinen lapsuus -toiminta korostaa lapsen näkökulman huomioimista ja lapsen avuntarpeen ensisijaisuutta.

Kärsitkö sinä lapsena vanhempien päihteidenkäytöstä? Jaa kokemuksiasi Päihdelinkin Lasinen lapsuus -keskustelussa.