Julkaistu: 12.12.2005

246 Alkoholismin periytyvyys

Jotkut meistä ovat synnynnäisesti alttiimpia alkoholisoitumaan elinympäristöstä riippumatta kuin toiset. Alkoholistien jälkeläisistä tulee alkoholisteja useammin kuin raittiiden lapsista. Tämä johtuu alkoholisoitumistaipumuksen periytymisestä eikä ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Tiede etsii keinoja riskialttiiden yksilöiden tunnistamiseen jo lapsena. Tämä antaisi mahdollisuuden alkoholismin ennaltaehkäisyyn.

Tutkimuksissa on selvitetty ympäristön ja perintötekijöiden vaikutuksia. Ruotsalaisessa tutkimuksessa ilmeni, että pojat, joiden biologisista vanhemmista jompi kumpi oli alkoholisti, alkoholisoituivat ainakin kaksi kertaa muita useammin. Alkoholisoituneet kasvatusvanhemmat eivät sen sijaan lisänneet adoptiolastensa alkoholisoitumisriskiä. Mikään ei viitannut siihen, että kasvatusvanhempien jäljitteleminen olisi merkittävä tekijä alkoholististen juomatapojen omaksumisessa.

Perintötekijöiden vaikutus on havaittavissa myös juomistavoissa ja humaltumisessa. Identtiset kaksoset ovat juomatavoiltaan enemmän toistensa kaltaisia kuin epäidenttiset kaksoset. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan he saattoivat jopa mieltyä samoihin juomamerkkeihin. Identtiset kaksoset myös humaltuvat samalla tavalla.

Erittäin luotettava tutkimustavan tarjoavat koe-eläimet. Ne kasvatetaan niin, että ympäristön vaikutus on kaikilla sama. Alkon tutkimuslaboratoriossa kehitettiin yli 20 vuotta sitten alkoholia runsaasti nauttivia ja toisaalta raittiita rottia. Niiden jälkeläiset ovat vastaavasti juoppoja tai raittiita.

Rottia voidaan jalostaa myös alkoholin kestokyvyn mukaan. Alkon tutkimuslaboratoriossa on rottia, joista toiset humaltuvat samasta alkoholimäärästä enemmän kuin toiset. Myös laboratoriotutkimukset osoittavat perinnöllisten tekijöiden tärkeän osuuden alkoholismissa. Eihän juomistavoiltaan tai viinan kestokyvyltään erilaisia rottia voisi kehittääkään, elleivät kyseessä olisi voimakkaasti periytyvät ominaisuudet.

Silti vielä ei tiedetä, mikä alkoholismissa periytyy. Kukaan tuskin uskoo siihen, että tiedemiehet löytäisivät alkoholismigeenin, joka määräisi, alkoholisoituuko ihminen. Tutkijat pyrkivätkin etsimään jotakin periytyvää biologista ominaisuutta, joka altistaa toiset ihmiset alkoholin vaikutukselle. Se on eräs biolääketieteellisen alkoholitutkimuksen suuria haasteita.

Jos pystytään paljastamaan, mikä Alkon juoppojen rottien ominaisuus selittää niiden mieltymisen alkoholiin, käsillä saattaisivat olla alkoholismin salaisuuden avaimet. Tieto antaisi mahdollisuudet löytää alkoholismille perinnöllisesti alttiit ihmiset jo ennen alkoholisoitumista. Heitä voitaisiin jopa varjella tästä uhasta ja yrittää ehkäistä ennakolta alkoholiongelman syntyä.

Kalervo Kiianmaa
tutkimusprofessori, THL