Alkoholi on osatekijänä suurimmassa osassa väkivaltarikoksia. Alkoholin aggressiivisuutta lisäävää vaikutusta ei ole helppo osoittaa tieteellisesti. Kun ihmisiä on tutkittu neutraaleissa laboratorio-olosuhteissa, alkoholin on harvoin havaittu vaikuttavan aggressiivisuuteen. Kun ihmisten käyttäytymistä on tarkkailtu tilanteissa, joissa heillä on tilaisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen, kuten lavastetuilla kutsuilla, alkoholin on tällöin havaittu lisäävän esimerkiksi vihamielistä kielenkäyttöä.

Jotkut meistä saattavat kuitenkin olla muita alttiimpia olemaan vihamielisiä humalassa. Tähän tulokseen on tultu uudessa tutkimuksessa, jonka perusteella alkoholin väärinkäyttäjät voitiin jakaa kahteen eri tyyppiin. Toiselle tyypille oli ominaista impulsiivinen ja aggressiivinen käyttäytyminen ja syyllistyminen varsinkin humalassa erilaisiin rötöksiin, kuten väkivaltarikoksiin ja rattijuoppouteen. Lähes kaikki tämän aggressiivisen tyypin juopot olivat miehiä. Toisen tyypin juopot taas olivat arkoja ja hyväntahtoisia miehiä ja naisia, eivätkä tulleet humalassa aggressiivisiksi.

Alkoholi sinänsä ei näytä aiheuttavan vihamielisyyttä. Se vaikuttaa eri yksilöihin eri tavalla. Humalassa niin fyysisen kuin henkisenkin toiminnan säätely aina heikentyy. Saattaa olla, että humala poistaa vihamielisiä estoja ja näin paljastaa huonoimman minämme, jonka me tiedämme olevan valmis helposti kahinoimaan.

Kalervo Kiianmaa
tutkimusprofessori
THL