Suomessa kuolee vuosittain yli 400 ihmistä alkoholimyrkytykseen. Lisäksi muutama sata menehtyy alkoholin ja jonkin lääkeaineen yhdessä aiheuttamaan myrkytykseen. Myrkytyskuolemat Suomessa ovat maailman huippuluokkaa, ja moninkertaisia verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Alkoholimyrkytys aiheutuu runsaan alkoholimäärän nopeasta nauttimisesta. Veren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytyskuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä. Varmin tapa välttyä myrkytykseltä on juoda vain vähän tai ei lainkaan. Yksi ravintola-annos tai keskiolutpullo nostaa veren alkoholia 0,2 promillesta alkaen ihmisen painosta riippuen. Pullo Koskenkorvaa nopeasti juotuna voi siis kohottaa veren alkoholipitoisuutta vaarallisen paljon. Runsas juominen voi lisäksi viedä muistin, ja kyky tarkkailla juomista pettää. Valtaosa myrkytyskuolemista onkin tapaturmia.

Ketkä sitten ovat vaaravyöhykkeessä? Ensi kertoja alkoholia nauttivat lapset ovat todellisessa hengenvaarassa. Suurin osa myrkytyskuolemista tapahtuu kuitenkin runsaasti juoville keski-ikäisille miehille. Toistuvat humalatilat eivät siis suojele myrkytyskuoleman vaaralta, vaikka alkoholin sietokyky olisikin kohonnut poikkeuksellisen suureksi.

Tapaturmat, hukkumiset ja muut onnettomuudet ovat tavallisia voimakkaassa humalatilassa olevilla. Varsinaisina alkoholimyrkytyskuolemina pidetään silti vain tapauksia, joissa alkoholi on aiheuttanut hengityksen lamaantumisen, sydämen pysähtymisen tai sammumisen seurauksena oksennukseen tukehtumisen. Äkillinen sydämen pysähtyminen voi tulla rytmihäiriön seurauksena laskuhumalassa. Alkoholimyrkytyskuolema voi siis kohdata myös alle kolmen promillen humalatilassa.

Mitä tehdä jos kaveri sammuu? Älä jätä häntä heitteille. Jos et saa häntä hereille, toimita hänet heti sairaalatutkintaan ja seurantaan. Jos saat hänet hetkeksi hereille, aseta hänet kylkiasentoon, jottei hän tukehtuisi oksennukseen. Potilaan tilaa on edelleen seurattava. Jos tilassa ilmenee jotain epäilyttävää, esim. hengitysvaikeuksia, toimita hänet sairaalatarkkailuun. Sammumista seuraa tavallista ankarampi krapula. Lepo rauhallisissa olosuhteissa on silloin hyväksi. Fyysistä rasitusta on vältettävä. Ei krapularyyppyjä. Sokeripitoiset juomat ja lihaliemi pieninä annoksina ovat parempia krapulalääkkeitä.

Antti Holopainen
Ylilääkäri
Järvenpään sosiaalisairaala