Julkaistu: 08.05.2005

152 Rattijuopon hoitoon ohjaaminen

Vuonna 1996 voimaan astunut EU-direktiivi (91/439/ETY) ei salli ajo-oikeuden myöntämistä tai uudistamista päihderiippuvaiselle henkilölle tai henkilölle, joka ei pysty olemaan ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena. Määräys koskee sekä alkoholia että kaikkia muita päihteitä. Tilan arviointi ja todistuksen kirjoittaminen on lääkärin tehtävä, joskin usein moniammatillisen tiimin mukanaolo parantaa arvioinnin laatua. On eduksi, jos lääkäri/tiimi tuntee henkilön ennestään ja tarvittaessa osallistuu myös hänen hoitamiseensa.

Arviointi suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön lääkäreille antamien ohjeiden mukaisesti. Päihderiippuvuus määritellään ICD-10-tautiluokituksen kriteereillä. Arvioinnissa käytetään esitietojen ja kliinisten havaintojen lisäksi AUDIT-kyselylomaketta sekä tarvittaessa laboratoriokokeita. Jos päihderiippuvuuden kriteerit täyttyvät, voi yleislääkäri määrätä uuden lääkärintarkastuksen tehtäväksi esim. 2-5 vuoden kuluttua tai edellyttää erikoislääkärin tai päihdelääketieteen erityispätevyyden omaavan lääkärin lausuntoa.

Erikoislääkäriksi suositellaan erityisesti ajokorttia anovan henkilön oman alueen terveyskeskuksessa toimivaa yleislääketieteen erikoislääkäriä. Jos hakijalla on hoitosuhde työterveyshuoltoon, A-klinikkatoimeen, mielenterveystoimistoon tai yksityislääkärille, voi todistuksen antajana olla häntä hoitava erikoislääkäri.

Jos erikoislääkäri ei pidä henkilöä ajokykyisenä, hänelle järjestetään määräajan kestävä arviointi- ja seurantaohjelma. Pääsääntöisesti seuranta järjestetään samassa yksikössä, jossa alun perin otettiin ajokykyyn kielteinen kanta. Myös poliisi voi ohjata ajokortin uusijoita tällaisen arviointi- ja seurantaohjelman piiriin. Ohjelma toteutetaan perus- tai työterveyshuollossa, A-klinikassa tai pitkäaikaisen potilassuhteen perusteella yksityislääkärin vastaanotolla. Toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden arviointiohjelma toteutetaan ensisijaisesti A-klinikassa tai psykiatrian erikoislääkärin valvonnassa.

Seurantajakso kestää vähintään kolme kuukautta. Toistuvasti päihtyneenä ajaneiden seurantaohjelma on vähintään kuusi kuukautta. Seurantaan kuuluu käyntejä lääkärillä ja tiimin muilla työntekijöillä sekä laboratoriokokeita. Seurantahavaintojen perusteella päätetään, kirjoitetaanko ajolupaa puoltava lääkärintodistus ja millä aikataululla tarvitaan uusintatarkastuksia. Ajokorttiasiasta riippumatta on päihderiippuvaiselle aina harkittava myös sopivaa muuta hoitoa.

Syyskuun 2004 alusta voimaan tulleen tieliikennelain 73a §:n mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos ajokortin hakijan tai haltijan terveydentila on pysyvästi heikentynyt niin, ettei hän enää täytä ajokorttiluvan terveysvaatimuksia. Päihderiippuvuuskin voidaan tulkita pysyväksi sairaudeksi, jos se on jo aiheuttanut pysyviä muutoksia terveydentilassa, esimerkiksi aivojen toiminnassa.

Poliisille ilmoittaminen on ääritoimenpide, jota ennen pyritään hoitotoimilla vaikuttamaan päihderiippuvuuteen. Hoidon aikana lääkärin ja muun hoitotyöryhmän on suullisesti kiellettävä asiakasta ajamasta, kunnes voidaan todeta korjaantuuko tila riittävästi. Tavoitteena on pyrkiä yhteisymmärryksessä sopimaan, milloin ajamisesta luopuminen on oman ja muiden turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu.

Tarkempia ohjeita:

Päihderiippuvuuden arviointi ja ajokelpoisuus, opas lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 1998: 6 fin. (Liitteinä mm. ICD-10:n mukaiset päihderiippuvuuden kriteerit, ajokorttitodistuslomakkeet, AUDIT-testi, ohjeet laboratoriotutkimuksista sekä luettelo liikenteessä vaarallisista päihdyttävistä lääkkeistä.)

Rauno Mäkelä
dosentti, psykiatrian erikoislääkäri